Inhimillisyys on 2020-luvun työelämän megatrendi

”Yhteisöllisyydestä, keskinäisestä luottamuksesta ja inhimillisistä perustarpeista puhutaan niin paljon, että inhimillisyyttä voidaan pitää 2020-luvun globaalina megatrendinä.” Näin kirjoitettiin Talouselämä lehden numerossa 39/2023.

Mitä on inhimillisyys ja miltä se näyttää työelämässä?

Inhimillisyydelle annettuja selitteitä tai synonyymejä voivat olla ihmiselle luonteenomainen, ihmisarvon mukainen ja ihmistä ymmärtävä. Inhimillisyys kuvaa ihmisen kykyä ja halua välittää ja huolehtia muista ihmisistä. Inhimillisyyteen voidaan katsoa kuuluvan myös epätäydellisyys ja erehtyvyys. Inhimillisyydellä voidaan ymmärtää ihmisen ominaispiirteitä, kuten empatiaa, ymmärtämystä, myötätuntoa ja kykyä tuntea ja ilmaista tunteita. Se liittyy myös ihmisen kykyyn ajatella, oppia, luoda, ja jakaa tietoa sekä kulttuuria muiden ihmisten kanssa. Inhimillisyys voi myös viitata moraalisiin ja eettisiin arvoihin, jotka ohjaavat ihmisen käyttäytymistä ja suhteita muihin ihmisiin yhteiskunnassa.

Inhimillisyys työelämässä viittaa siihen, miten työpaikoilla kohdellaan ja tuetaan työntekijöitä inhimillisellä ja empaattisella tavalla. Tämä voi pitää sisällään muun muassa seuraavanlaisia aihe-alueita: avoin ja rehellinen kommunikaatio, työn ja yksityiselämän tasapainon tukeminen, työntekijöiden hyvinvointi, monimuotoisuus ja inklusiivisuus tai kannustava johtaminen.

Miten voisimme kiinnostua enemmän inhimillisyydestä, empaattisuudesta tai ystävällisyydestä työelämässä?

Kaikenlaiset kirjoitukset inhimillisyydestä, empaattisuudesta tai ystävällisyydestä työelämässä kiinnittävät huomioni herkästi. Tämä johtuu varmasti osaltaan siitä, että ne ovat teemoja, joita myös DEI-ymmärrys pitää sisällään. Ekonomi-lehden numerossa 3/2023 oli kirjoitus, jossa Nordean yrityspankkitoiminnan johtaja Nina Arkilahti puhui empaattisuuden ja ystävällisyyden merkityksestä kaikenlaisissa rooleissa. Hän korosti, kuinka sellaiset ihmiset, jotka toimivat inhimillisellä tavalla, saavat asioita aikaiseksi. Hän toteaa myös, että pääsääntöisesti, mitä menestyneempiä yrittäjiä, yritysten perustajia ja perijöitä hän on tavannutut, sitä ystävällisempiä hän on huomannut heidän olevan.

On tutkittu, että empatia lisää johtamisen tehokkuutta, kuten myös, että kasvava sitoutuminen monipuolisempien ja osallistavampien organisaatioiden rakentamiseen vaatii inhimillisyyttä, eli syvää empatiaa muita kohtaan. Graduprosessin aikana huomasin, kuinka henkilökohtainen ymmärrykseni eri DEI-teemoista laajeni. Prosessi avasi ymmärrystäni valtavasti ja se on ollut kimmoke muutokseen, jota olen tietoisesti valinnut pitää yllä elämässäni. Uskon, että etenkin DEI-teemojen kanssa on tärkeää tulla kosketuksiin mahdollisimman paljon ja läheisesti niiden kanssa, jotta voi ymmärtää ja näin ollen oppia toimimaan paremmin. Iso osa tällaista ymmärrystä voisin kuvata myös hienostuneiden työempatiataitojen kasvuna. Tämänlainen empatiataitojen kasvu ei pelkästään näy työssäni, vaan on henkilökohtaisen minäni muutos ja näin ollen hyvinkin merkityksellinen voimavara.

Mietin joskus, miksi näin inhimilliset ja tavallaan simppelit aiheet, eivät ole työelämässä itsestäänselvyyksiä. Mutta toisaalta, eihän me aina henkilökohtaisessa elämässämmekään osata toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Kuitenkin se, mitä tottuneempia me olemme ystävällisyyteen, huomaavaisuuteen ja välittämiseen, ja mitä enemmän me näemme sellaista ympärillämme, sitä helpompi meidän on itsekin toimia tällaisella tavalla. Siksi väitän, että inhimillisten toimintatapojen harjoittaminen työyhteisössä on todella tärkeää. Näen, että se voi jopa auttaa ihmisiä vaikeina hetkinä kokemaan hyvää ja tuomaan sitä myös mukanaan työpaikan ulkopuolelle.